Ruokablogeissa oli vähän aikaa sitten menossa avoimien ovien päivä ja jokainen kynnelle kykenevä esitteli keittiönsä. Jotta meikäläinen ei jäisi pekkaa pahemmaksi, esittelen minäkin keittokomeroni vähän jälkijunassa. Blogini nimi jo kertoo missä meillä kokkaillaan, eli keittiön virkaa toimittaa tuollainen arviolta viiden neliön kokoinen keittokomero (asunnossa on yhteensä 34 neliötä, jota asutamme kaksistaan). Keittiö remontoitiin, kun muutin reilu neljä vuotta sitten tähän asuntoon (Juho muutti tänne vasta pari vuotta sitten). Kaakelit ovat 70-luvulta, mutta ovet, työtaso ja lattia on rempattu muuton yhteydessä. Hauska yksityiskohta on leivinlauta, jota ei uusista keittiöstä taida enää löytyä.

Pieneen keittiöön tottuu nopeasti ja olen oppinut miten taiteilen yhden työtason ja tiskipöydän välillä (omat niksinsä se kyllä vaatii). Keittiöön ei oikein mahdu kokkaamaan kahta, joten keittokomero on minun valtakuntaani. Jokaiselle tavaralle on oma paikkansa ja tiedän tasan tarkkaan mitä mistäkin löytyy. Säilytystilaa on yllättävän paljon ja se on käytetty huolella. Luulen, että nyt ollaan vihdoin siinä pisteessä, että mitään uusia keittiövempeleitä tai astioita ei enää mahdu keittiönkaappeihin. Ruokapöytä on sijoitettu olohuoneeseen ja sille oikeasti varattu tila on täytetty tietokoneella höysteineen. Ruokapöydän ympärille täytyy mahtua illallistajia ja sitä jatketaan tarpeen mukaan olohuoneen pikkupöydällä. Ja sitten kuviin :)

Komeroon käydään sisään tällaisen todella käytännöllisen (+kolhiintuneen) liukuoven kautta, jota ei saa työnnettyä kokonaan väliseinän sisälle. En ole koskaan tajunnut oven funktiota. Pullien kohotuksessa se on oivallinen, koska keittiöön saa hyvin trooppisen ilmanalan sulkemalla oven. Oven vieressä on pieni palli, jolle nostan ylimääräistä tavaraa työtasolta.

Tässä on työtaso ja kuten kuvasta näkyy, se pursuaa tavaroita. Pöydällä täytyy luonnollisesti säilyttää kahvin- ja vedenkeitin, vaaka, yleisimmät mausteet/öljyt/etikat, talouspaperi ja SodaStreamer. Soda-koneesta kerron sen verran, että se on viihtynyt taloudessamme muutaman kuukauden ja käyttöä on todella paljon. Soodavesi on ihanan raikasta ja siihen tehtävät limutkin mukavan pirtsakoita, koska makeutta voi itse säädellä (hampaat kiittää). Juhon suosikki on omenasooda, joka valmistuu sekoittamalla soodavettä ja omenamehua. Paras drinksu on tietysti mojito, joka vihdoin maistuu oikealle kotioloissakin. Eli työtaso ei todellakaan ole kovin iso, mutta suunnittelemalla isommatkin menut onnistuvat. Huomatkaa tyylikkäät mustat kaakelit ;)  

Työtasoa vastapäätä on tiskipöytä. Se on yleensä tiskivuoren peittämä, koska meistä kumpikaan ei liiemmin tykkää tiskaamisesta. Astianpesukoneelle olisi kysyntää (ja tulen todella arvostamaan sitä, jos joskus sellaisen omistan)...

Jääkaapin ovesta voisi päätellä meille tärkeät asiat. Ovesta löytyy mm. kuvia matkoilta, perheestä, lemmikeistä ja ruuista, jääkiekkopelien aikataulu, kortteja ystäviltä ja tärkeimmät ruokaohjeet (kuten Jamien pizzapohja). Meillä ei tosin enää ole kuvassa olevaa jääkaappia, koska se sanoi sopimuksensa irti. Olimme viikonlopun rapujuhlissa ja sillä aikaa pakastimen kompressori on lakannut toimimasta. Mukava mädäntyneen ruuan haju leijaili keittiössä maanantaina ja kaikki pakastemarjat jne täytyi viskata mäkeen :S Nyt meillä on uusi jääkaappi, jossa on nuo kaikki samat lippulappuset ja kuvat ovessa, mutta sisältö on vähän vajaampi. Harmitti todella, että kaikki mansikat ja ruuat täytyi heittää roskiin, mutta minkäs teet (onneksi lattia ei mennyt pilalle valuvasta vedestä).

Kaikki mausteet, öljyt ja etikat eivät mahdu kaappeihin, joten käytetyimmät on pakko säilyttää pöydällä niille epäedullisissa oloissa (kuuma liesi vieressä ja valo hehkuu päällä). Suunnitelmissa on maalata mummon ja ukin luota raahattu hyllykkö mausteille ja pultata se komeron takaseinään kiinni. En vain ole mikään näpertelijä tyyppi, joten työ odottaa vielä toteuttajaansa. Tuo mortteli on muuten niin lelu, että se soveltuu vain valkosipulien säilytykseen.

Hellan päällä roikkuu tärkeimmät aseet, josta ne on helppo napata käyttöön. Keittokomeroa oli hankala kuvata, koska seinät tulivat vastaan. Ehkä kuitenkin saitte edes jonkinlaisen kuvan rakkaasta keittiöstäni. En tiedä miten raaskin luopua siitä joskus, koska niin paljon hyviä muistoja ja ruokia täällä on keitetty.